Artikkelit

Vetter Communications – Kokonaisvaltaista viestintäosaamista

Vuosi on vihdoin vaihtunut, ja uusi lukukausikin on jo pyörähtänyt käyntiin. Näihin aikoihin moni opiskelija alkaa jo miettiä tulevaa kesää ja mahdollisia työ- ja harjoittelupaikkoja. Mihin sitä tänä vuonna hakisi töihin? Millaisiin töihin minä ylipäätään haluaisin hakea? Millaisia töitä suomen kielen opiskelija edes voi tehdä? Jos mielessäsi on pyörinyt jotain vastaavanlaisia kysymyksiä, kannattaa lukea seuraava teksti! Kopulan (entinen) blogivastaava Veera pääsi haastattelemaan Vetter Communicationsin Juttaa, joka kertoo meille seuraavaksi, millaista on työskennellä viestintätoimiston toimitusjohtajana.

Vetter Communicationsin toimitusjohtaja Jutta Vetter. Kuva: Mikko Vares 


Kerro hieman itsestäsi. Kuka olet ja mitä teet työksesi?

Olen Jutta Vetter, viestintätoimisto Vetter Communicationsin toimitusjohtaja ja kyseisen toimiston perustaja. Olen kotoisin Tampereelta suomalais-saksalaisesta perheestä, ja olen lapsesta asti ollut tekemisissä usean eri kielen kanssa. 7-vuotiaana vanhempani olisivat halunneet laittaa minut saksankieliseen kouluun, mutta sellaista ei valitettavasti ollut silloin, joten päädyin ruotsinkieliseen kouluun. Ensimmäiseltä luokalta lähtien olen siis ollut varustettu kolmella eri äidinkielellä, minkä vuoksi ei ollut yllättävää, että lähdin myöhemmin opiskelemaan kieliä ja viestintää ja päädyin niiden kautta työelämään.

Toimitusjohtajan työnkuvaani kuuluu viestintätoimiston pyörittäminen, tiiminvetäminen, myynti ja markkinointi sekä yrittäjyyteen liittyvät hallinnolliset tehtävät, mutta näiden lisäksi teen myös aktiivisesti asiakastöitä ja osallistun erilaisiin projekteihin. Olen ollut noin viisi vuotta yrittäjänä, ja ennen yrittäjyyttä ehdin toimia melkein 20 vuotta työelämässä erilaisissa viestinnän tehtävissä. Olen toiminut muun muassa kääntäjänä, tulkkina, copywriterina, tiedottajana, toimittajana ja viestintäpäällikkönä. Voisikin sanoa, että olen nähnyt ja kokenut viestinnän kentällä kaikki mahdolliset roolit. Vetter Communications on ensimmäinen yritykseni, mutta olen tehnyt aikaisemmin freelancer-töitä, jotka ovat hieman rinnastettavissa yrittäjyyteen esimerkiksi projektien näkökulmasta.

Miten päädyit nykyiseen työhösi?

Työelämässä ollessani huomasin, että kun yritykset ostavat viestintäpalveluita ulkopuolisilta tahoilta, ne hakevat niitä useilta eri toimijoilta: käännökset haetaan käännöstoimistolta, lehdistötiedotteet pr-toimistolta, markkinointimateriaalit markkinointitoimistolta ja niin edelleen. Viestinnän kenttä on todella hajautettu, ja asiakkaat joutuvat myös selittämään samat asiat monille eri tahoille. Tähän menee asiakkailta paljon ylimääräistä aikaa, mikä aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia. Ongelmana on myös se, että viestinnän sävy on hajanainen yritysten ostaessa viestintäpalveluita useammalta eri taholta. Kun eri tahot tekevät eri osia viestinnästä, tekstien sävyt saattavat olla erilaisia eivätkä osat tämän vuoksi välttämättä kommunikoi keskenään. Tämä oli mielestäni ongelmakohta, jota lähdin ratkaisemaan perustamalla oman viestintäyrityksen, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia viestintäpalveluja yritysmaailman kaikkiin tarpeisiin keskitetysti – sekä suomen kielellä että monikielisesti. Tämä oli hyvin kunnianhimoinen tavoite, mutta se on otettu erinomaisen hyvin vastaan ja sille on selkeästi ollut tarvetta.

Yrityksen perustaminen alkoi siis siitä huomiosta, että tämänlaiselle palvelulle oli tarvetta. Samoihin aikoihin huomasin myös työilmoituksen, jossa eräs teknologiayhtiö haki viestintäosaamista. Kävin kyseisen yrityksen kanssa keskustelua ja kävi ilmi, että he mieluummin laskuttaisivat ulkopuolista toimijaa kuin rekrytoisivat uuden työntekijän, ja tästä se ajatus sitten lähti. Tuntui sopivalta perustaa oma yhtiö siinä vaiheessa, varsinkin, kun minulla oli jo asiakas valmiina. Kyseinen yritys on vielä tänäkin päivänä yksi Vetter Communicationsin suurimmista asiakkaista.

Tällä tavoin päädyin nykyiseen työhöni, ja täytyy sanoa, että yrittäjyys on ollut paras ammatillinen päätös, jonka olen koskaan tehnyt! Olen toisaalta myös kiitollinen, että ehdin olla palkkatyössä niinkin kauan, sillä ehdin nähdä viestintäalaa monesta eri näkökulmasta.

Millainen opintotausta sinulla on?

Olen opiskellut käännöstieteitä Tampereen yliopistossa. Pääaineenani oli saksan kääntäminen ja tulkkaus. Tämän lisäksi opiskelin suomen kieltä, kansainvälistä viestintää, englannin ja ruotsin kääntämistä, luovaa kirjoittamista, ranskaa ja espanjan filologiaa.

Millaisista opinnoista sinulle on ollut eniten hyötyä työssäsi?

Vaikea kysymys. Sanoisin, että kaikista opinnoista on varmasti ollut hyötyä. Itse olen kokenut akateemisten opintojen ja työelämän yhdistelmän todella arvokkaaksi. Opinnot yksinään tai työelämä yksinään ei ole yhtä arvokasta kuin näiden yhdistelmä, sillä näin oppii yhdistelemään teoriaa ja käytäntöä toisiinsa. Picasson sanoin: ”Learn the rules like a pro so you can break them like an artist.” Kun teoreettinen pohja on hallussa, voi lähteä leikittelemään ja testailemaan taitojaan ja kokeilemaan uusia asioita.

Millainen yritys on viestintätoimisto Vetter Communications?

Ajatuksena oli perustaa aidosti kansainvälisesti orientoitunut yhtiö, joka tarjoaa kokonaisvaltaisia viestintäpalveluja. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että jokainen asiakas ostaisi meiltä kokonaisvaltaisesti viestintä- ja lehdistötiedotuspalveluja, vaan ideana on yhden luukun palveluperiaate: Vetter Communications pystyy tuottamaan kunkin asiakkaan tarvitsemat palvelut. Lisäksi erittäin laadukas asiakaspalvelu on toimintamme tärkeimpiä arvoja.

Asiakkaiden tarpeet vaihtelevat paljon. Isojen asiakkaiden osalta toimimme yritysten oman viestintä- ja markkinointiosaston jatkeena, eli hoidamme sellaiset tehtävät, joita yritys ei itse ehdi tai osaa tehdä. Pienempien asiakkaiden kohdalla toimimme usein yrityksen ulkoistettuna viestintäosastona, sillä pienemmillä yrityksillä ei yleensä ole sellaista. Suurin osa asiakkaistamme on pitkäaikaisia asiakkaita, mikä kertonee siitä, että olemme tehneet jotain oikein.

Me Vetter Communicationsilla teemme paljon enemmän kuin tuotamme pelkkiä tekstejä: me ideoimme, suunnittelemme ja konsultoimme, jotta asiakkaat saisivat parhaimman hyödyn viestinnästään. Meille kokonaisvaltaisuus ja viestinnän tuloksellisuus on tärkeää. Työmme ei siis ole pelkkää tekstien tuottamista, vaan me mietimme myös, mitä teksteillä halutaan saavuttaa, mitä hyötyä niistä on asiakkaille ja – koska kyseessä on yritysmaailma – miten teksteillä kasvatetaan palvelun tai tuotteen myyntiä. Tärkeintä työssä on dialogi: tekstejä ei vain tuoteta mekaanisesti, vaan mietimme asioita yhdessä.

Vetter Communicationsin toimisto sijaitsee Tampereen ydinkeskustassa, Kuninkaankadulla. Lisäksi meillä on toimintaa muissakin kaupungeissa, lähinnä Turussa ja Helsingissä – ja myös kansainvälisesti: meillä on kumppanuusyrityksiä muun muassa Ruotsissa ja Saksassa ja vahvoja yhteistyökuvioita yhdysvaltalaisten korkeakoulujen ja liike-elämän verkostojen kanssa. Toimistomme ydintiimissä on noin kymmenen aivan mahtavaa, monipuolisella profiililla varustettua osaajaa. Projektikohtaisesti meillä on tämän lisäksi myös muita tekijöitä. Useilla meistä on monia erikoisaloja, ja asiakkuuksien kohdalla pyrimme aina siihen, että sopiva projekti menisi sopivalle henkilölle. Kaikilla meistä on työkielinä vähintään suomi ja englanti, joita meiltä ostetaan määrällisesti eniten, mutta tuotamme viikoittain myös saksan- ja ruotsinkielisiä materiaaleja. Kaikilla tiimin jäsenillä on akateeminen koulutus. Suurin osa on kouluttautunut käännöstieteen alalla, mutta joukostamme löytyy myös kauppatieteiden ja markkinointiviestinnän osaajia. Kompaktin tiimin etuna on se, että voimme pitää asiakassuhteet henkilökohtaisella tasolla: asiakkaiden ei ikinä tarvitse soittaa esimerkiksi puhelinvaihteeseen, vaan he voivat soittaa suoraan omalle yhteyshenkilölleen. Kaiken kaikkiaan Vetter Communicationsin tiimissä on mahtavia ihmisiä ja monipuolista osaamista!

Viestintätoimistossa kaikenlaisesta taustasta on hyötyä. Meille ei haeta töihin pelkästään hyvillä papereilla, vaan henkilön pitää myös sopia porukkaan ja olla halukas tekemään monipuolisia töitä. Asiakaslähtöinen ajattelu on myös ensiarvoisen tärkeää. Tiimissämme on tilaa monenlaisille tekijöille. Asiakasprojekteissa tiimit rakentuvat sen perusteella, mitä asiakkaat haluavat meiltä ostaa.

Millaisia työtehtäviä sinulla on? Voit kuvailla esimerkiksi tyypillisen työpäiväsi.

Tyypillistä työpäivää tässä työssä ei oikeastaan ole, sillä jokainen työpäivä on erilainen. Olen tästä henkilökohtaisesti tyytyväinen, sillä en usko, että nauttisin mekaanisesta liukuhihnatyöstä. Pienessä yrityksessä, varsinkin toimitusjohtajan roolissa, työtehtäviä on laidasta laitaan, ja minä olen myös se, joka viime kädessä hoitaa sellaisetkin tehtävät, joita kukaan muu ei hoida. Aika paljon teen kuitenkin itse asiakastöitä, eli hoidan isoja lehdistötiedotusprojekteja, teen sisällöntuotantoa ja tuotan käännöksiä. Autan myös tarvittaessa muita tiimiläisiä heidän töidensä kanssa. Me teemme todella hyvää tiimityötä ja autamme usein toinen toisiamme, eli tarkistamme ja oikoluemme toistemme tekstejä, ja myös sparrailemme ideoita keskenämme. Asiakastöiden ja tiimiläisten auttamisen lisäksi teen myös paljon hallinnollisia töitä.

Olen myös laittanut paljon painoarvoa verkostoitumiselle ja markkinoinnille. Tykkään olla ihmisten kanssa tekemisissä, ja työpäivistäni meneekin paljon aikaa siihen, että tapaan uusia ihmisiä. Uskon vahvasti verkostoitumisen voimaan: kun ihmiset tuntevat sinut ja tietävät, missä olet hyvä, se myös poikii liiketoimintaa. Erinomaisen tiimin ansiosta minulle on vapautunut aikaa tavata nykyisiä sekä potentiaalisia uusia asiakkaita ja kartoittaa sitä, millaisia viestinnän tarpeita yrityksissä on. Teen siis paljon myös myynti- ja markkinointityötä.

Työpäiväni ovat siis hyvin monipuolisia. Välillä teen töitä toimistolla, välillä taas kotoa käsin. Tämä työ on työaikojen ja työskentelypaikan suhteen melko vapaata: töitä voi tehdä melkeinpä mistä ja milloin tahansa. Yksi yrittäjyyden hyvä puoli onkin se, että työajat pystyy pitkälti itse valitsemaan. En itse ole aamuvirkku, vaan tykkään tehdä iltaisin töitä, ja yrittäjänä voin valita, että vastailen sähköposteihin ja hoidan firman markkinointia myös iltaisin.

Millaisia haasteita olet kokenut työssäsi? Mikä taas on mielenkiintoisinta työssäsi?

Haasteena on jatkuva kiire ja se, että joutuu tekemään montaa asiaa samaan aikaan. Välillä on niin paljon asioita hoidettavana, että niiden priorisointi on hankalaa. Tämän vuoksi joillekin asioille on pakko sanoa ”ei” ja täytyy osata aikatauluttaa työt realistisesti. Yrittäjyyden alussa tein myös heti sen päätöksen, että ulkoistin kirjanpidon kirjanpitäjälle; yrittäjäksi aikovan kannattaakin heti alkuun miettiä omat vahvuudet ja heikkoudet ja mahdollisuuksien mukaan ulkoistaa ne asiat, joissa ei itse ole hyvä.

Mielenkiintoisinta työssäni on kiteytetysti ihmiset. Usein ajatellaan, että viestintäihmiset kirjoittelevat tekstejä yksin, mutta oikeasti teemme paljon yhteistyötä asiakkaidemme kanssa. Asiakas on osa tiimiä, koska yhdessähän niitä tuloksia tehdään. Asiakkaiden kirjo on valtava: meillä on asiakkaita esimerkiksi kulttuurisektorilta, teknologia-alalta, ilmailualalta ja tekniseltä alalta. Pääsemme työssämme tutustumaan moneen eri aihepiiriin ja sitä kautta laajentamaan myös omaa maailmankatsomustamme ja yleissivistystämme.

Millaisia taitoja työssäsi tarvitaan?

Tiedonhakutaidot ovat erityisen tärkeitä, sillä tässä työssä hypitään toimialasta ja aiheesta toiseen. Tiedonhakuun kuuluu myös se, että osaa kysyä asiakkailta ne oikeat kysymykset. Myös tarkkuus ja huolellisuus ovat tärkeitä taitoja. Tässä työssä myös ihmissuhde- ja verkostoitumistaidot ovat tärkeitä. On helpompi työskennellä sekä asiakkaiden että oman tiimin kanssa, kun osaa käydä dialogia. Se helpottaa omaa työtä paljon, kun puheyhteys on auki ja pystyy kysymään apua tarvittaessa. Tietysti myös tekstitaidot ovat tärkeitä, ja kirjoittamaan oppii kirjoittamalla; mitä enemmän on kokemusta, sitä helpommaksi se muuttuu.

Mitä neuvoja sinulla on suomen kielen opiskelijoille, jotka haluaisivat työllistyä viestinnän tehtäviin?

Haluan kannustaa ja rohkaista jokaista! Kannattaa ottaa avoimesti yhteyttä itseä kiinnostaviin yrityksiin ja kysyä, onko heillä avoimia paikkoja. Aina voi olla joku projekti, johon tarvitaan apukäsiä, tai harjoittelu- tai työpaikka avoinna. Jostain on aloitettava, ja aloittaminen voi loppujen lopuksi olla yllättävän helppoa, joten hakeutukaa rohkeasti ihmisten puheille! Myös monipuolisuus ja terve uteliaisuus auttaa työelämässä eteenpäin. Ottakaa selvää asioista ja verkostoitukaa. Ei myöskään kannata murehtia liikaa sitä, ettei ole työkokemusta, sillä se on ihan ymmärrettävää, että vastavalmistuneella tai vielä opiskelevalla ei ole työvuosia vielä takana paljoa. Tämän vuoksi opintojen aikana hankittu aktiivisuus on tärkeää: jos pystyy näyttämään, että on ollut edes pienissä projekteissa mukana opintojen ohella, se näyttäytyy positiivisena asiana työnantajalle. Meille Vetter Communicationsille saa myös laittaa avoimia hakemuksia ja meihin voi olla yhteydessä.

Voit lukea lisää osoitteesta www.vetter.fi, josta löytyy linkit myös Vetter Communicationsin some-kanaviin – kannattaa seurata! Kiitos Jutalle haastattelusta, ja tsemppiä kaikille Suomi-ilmiön lukijoille opintoihin ja työnhakuun! Muistakaa olla uteliaita ja kokeilla rohkeasti uusia asioita!

Kirjoittaja: Veera Björlin

Advertisement

Kopula täyttää 55 vuotta! – Puheenjohtajan vinkit vuosijuhlavieraille

Vuosi 2022 on meille jännittävää aikaa, sillä rakas ainejärjestömme Kopula täyttää tänä vuonna 55 vuotta! Tämän kunniaksi 12. marraskuuta 2022 järjestetään Kopulan vuosijuhlat eli vujut, minkä vuoksi puheenjohtajamme Roosa on koonnut meille ohjeet siitä, miten vujuilla tulee olla ja käyttäytyä. Ohjeet kannattaa lukea varsinkin niiden, jotka eivät ole ennen olleet vujuilla tai ovat muuten epävarmoja siitä, miten vujuilla toimitaan.

Pienimuotoiset ohjeet vuosijuhlavieraille

Kopulan vuosijuhlat alkavat kello 18.00. Paikalle on syytä saapua hyvissä ajoin, sillä juhlijoiden on tarkoitus olla paikoillaan juhlan alkaessa. Vuosijuhlatiimi on tehnyt etukäteen istumajärjestyksen, joka on löydettävissä juhlapaikalta. Tarkista siis oma paikkasi istumajärjestyksestä. Omalle paikalle saapuessa on kohteliasta tervehtiä ympärillä istuvia ja esittäytyä heille. Vujutiimi on parhaansa mukaan ottanut huomioon toiveita istumajärjestystä tehdessään, mutta esimerkiksi isojen kaveriporukoiden istuttaminen lähekkäin ei tue juhlan luonnetta.


Yleensä juhla alkaa lippukulkueella, joka tuo Suomen lipun sekä mahdollisen ainejärjestölipun saliin. Lipun saapumista kunnioitetaan seisten. Kopulan vuosijuhlilla ei ole erikseen cocktail-tilaisuutta, joten eri järjestöjen tervehdykset kuullaan joko juhlan aikana tai sen alussa. Valitettavasti aikataulu ei ole vielä varma, kun tämä teksti julkaistaan.

Juhlan aluksi seremoniamestari kertaa ohjeita illalle sekä käytännön asioita. Seremoniamestaria on siis syytä kuunnella tarkasti. Juhlan aikana on muutenkin kohteliasta kuunnella, kun muut puhuvat, ja lopettaa ruokailu ja jutustelu puheenvuorojen ajaksi. Tämä on tietysti tuttua myös sitseiltä. Myös sitseiltä tuttua on skoolaaminen, jonka järjestys selviää juhlan alussa. Perinteisesti ensin skoolataan oikealle viistoon, sitten vasemmalle viistoon ja lopuksi eteen.

Vuosijuhlilla lauletaan esimerkiksi sitseiltä tuttuja lauluja ja pidetään puheita. Osa puheista, kuten puheenjohtajan puhe, ovat ennalta määrättyjä, mutta juhlan aikana on mahdollista myös pyytää puheenvuoroa. Kopulan vuosijuhlilla lauletaan perinteen mukaan viimeisenä Finlandia, jota kunnioitetaan seisten. Juhlan loppupuolella lauletaan myös fuksilaulu. Vuosijuhlilla tulee olemaan laulukirja, johon on kerätty juhlan aikana laulettavien laulujen sanat sekä joitakin toivottavia lauluja. Oman laulukirjan voi myös tuoda mukanaan. Kaikkein rivoimpia sitsilauluja ei tietenkään vuosijuhlilla lauleta.


Juhlan aikana pidetään taukoja, joiden aikana voi seurustella muiden juhlijoiden kanssa ja käydä esimerkiksi vessassa. Usein juhlapaikoilla on myös baari, josta voi omakustanteisesti ostaa juomia tauon aikana. Vessassa käynti on tietysti sallittua myös taukojen ulkopuolella, mutta salissa liikkuminen puheiden tai laulujen aikana ei ole hyvien tapojen mukaista. Hyvä vaihtoehto on odottaa salin reunalla puheen tai laulun loppua, jotta salissa ei ole turhaa liikettä.


Juhlan aikana syödään alkuruoka, lämmin pääruoka sekä jälkiruoka. Ruoan kanssa on tarjolla valitsemasi ruokajuoma. Syöminen on kohteliasta aloittaa vasta, kun kaikki ympärilläsi ovat saaneet annoksensa!


Vuosijuhlien pukukoodi on tumma puku akateemisin kunniamerkein. Miehille tämä tarkoittaa mustaa, tummansinistä tai jopa tummanharmaata pukua. Kauluspaita on valkoinen ja asusteina harmaansävyinen solmio ja valkoinen taskuliina. Edellä mainitut värit ovat kuitenkin lähinnä ohjenuorana juhlijoille. Jos et omista harmaata solmiota, ei sinun tarvitse sellaista tietenkään ostaa. Tärkeintä on, että tulet paikalle omana itsenäsi!

Naisille pukukoodi tarkoittaa polvet peittävää iltapukua tai tummaa housupukua. Kengät ovat perinteisesti sirot korkokengät, mutta korottomat käyvät aivan yhtä hyvin. Laukuksi sopii esimerkiksi kirjekuorilaukku tai jokin muu pikkulaukku. Iltapuvun kanssa asuun yleensä kuuluu esimerkiksi hartiahuivi ja olkapäät pitäisi olla peitettynä jälkiruokaan asti. Pitkät eli yli olkapään ulottuvat hiukset tulisi olla jollakin tapaa kiinni. Juhla-asuun kuuluu myös ainejärjestönauha tai ainejärjestön/ylioppilaskunnan myöntämä kunniamerkki. Vuosijuhlatiimi ei vielä anna sen enempää ohjeita näistä, sillä valitettavasti tiimi ei ole vielä varma, tullaanko ainejärjestönauhoja saamaan.


Lopuksi

Haluisin vielä tähdentää, että jokainen on tervetullut Kopulan vuosijuhlille omana itsenään. Etiketistä ei kannata ottaa liikaa paineita, kaikilla on paljon hauskempaa, kun kaikilla on kivaa ja hyvä olla! Ja kuten monesti kuultu: pahin etikettivirhe on huomauttaa muiden etikettivirheistä. Osaamme kaikki käyttäytyä kunnioittavasti, kun haluamme. Henkilökohtaisesti toivoisin, että jokainen tulisi juhlaan hyvällä mielellä, eikä esimerkiksi pyörittele silmiään muille tai juhlalle. Olen nähnyt tätäkin tapahtuvan, eikä se ole miellyttävää kenellekään.

Tekstiin on otettu mallia esimerkiksi Staabi ry:n vuosijuhlaneuvoista. Vuosijuhlille on paljon erilaisia ja eritasoisia ohjeita, ja on täysin ymmärrettävää, että pukeutuminen mietityttää. Siitä syystä ajattelimme vuosijuhlatiimin kanssa, että tällainen kopulalaisille suunnattu ohjeteksti voisi olla paikallaan. Toivottavasti tästä oli hyötyä!

Kirjoittaja: Roosa Hokkanen eli pj-Roosis

Tunnelmia orientaatioviikolta + fuksin kuulumiset

Syyslukukausi 2022 on vihdoin alkanut, mikä tarkoittaa myös sitä, että Kopulan uudet fuksit ovat saapuneet! Fuksit aloittivat opintonsa hieman aikaisemmin kuin muut orientaatioviikon merkeissä. Nyt saamme kuulla tuutorivastaava Sannin reportaasin fuksiviikosta, ja tämän jälkeen pääsemme myös tutustumaan hieman tarkemmin yhteen fukseistamme!


Kopulan fuksien orientaatioviikko käynnistyi maanantaina 22.8. ryhmäytymisellä ja kampuskierroksella. Hauskoissa ryhmäytymistuokioissa fuksit pääsivät jo hieman tutustumaan toisiinsa ja esimerkiksi keskustelemaan mielipiteistään tuutoreiden esittämiin aiheisiin. Tuutorit kierrättivät fukseja pienissä ryhmissä keskustakampuksella, minkä jälkeen suunnattiin Teerenpeliin jatkamaan tutustumista. 

Tiistaina oli suomen kielen opintosuunnan tervetulotilaisuus, jossa henkilökunta esittäytyi ja fuksit saivat tärkeää tietoa esimerkiksi kandi- ja maisterivaiheiden tutkintorakenteista sekä opintojen ohjauksesta. Lisäksi tuutorit esittäytyivät ja jakoivat omia kokemuksiaan suomen kielen opinnoista. Tilaisuudessa tutustuttiin ja ryhmäydyttiin pienryhmäkeskustelujen kautta. Myöhemmin päivällä fuksit osallistuivat pienissä ryhmissä kampussuunnistukseen, minkä jälkeen heille järjestettiin etänä lukkarihelppi kurssi-ilmoittautumisten tueksi.

Keskiviikkona fuksit osallistuivat etänä kielten tutkinto-ohjelman tervetulotilaisuuteen ja pääsivät myöhemmin päivällä kiertämään yliopiston palvelumessuja keskustakampuksella. Messuja kierrettiin tuutoreiden johdattamissa pienryhmissä, ja fuksit saivat tietoa esimerkiksi yliopiston ohjauspalveluista ja SportUnista. Päivä jatkui yhteisellä lounaalla, ja osa fukseista jäi istumaan iltaa tuutoreiden kanssa Telakalle.

Fuksit pääsivät sovittamaan haalareita torstaina, kun tuutorit järjestivät ainejärjestötilassa haalarisovituksen. Tarjolla oli myös ravitsevaa aamupalaa eli karjalanpiirakoita ja hedelmiä. Tästä jatkettiin kaupunkikierrokselle, jolla fukseille esiteltiin hieman Tamperetta keskustan tuntumassa. Kierros päättyi keskustorille, missä fuksit ja tuutorit söivät yhdessä lounasta ravintola Frenckellissä. Myöhemmin illalla etkoiltiin ennen Kolmio-bileitä, joille osa fukseista ja tuutoreista suuntasi yön pimetessä.

Fuksit ja tuutorit perinteisellä kaupunkikierroksella.

Perjantaina tuutorit järjestivät fukseille parin tunnin mittaisen kyselytuokion. Fuksit olivat saaneet orientaatioviikolla lähettää anonyymejä kysymyksiä koskien esimerkiksi tulevia opintoja, sivuaineita sekä ainejärjestötoimintaa. Kysymyksiin olivat tilaisuudessa vastaamassa tuutorit sekä suomen kielen lehtori ja ohjausvastaava. Fuksit esittivät myös tilaisuudessa aktiivisesti kysymyksiä, ja yhdessä pohdittiin muun muassa sitä, missä vaiheessa tiettyjä opintoja kannattaa suorittaa. Orientaatioviikko huipentui sunnuntaina retkeen Pyynikille! Aluksi fuksit ja tuutorit kokoontuivat keskustorilla, minkä jälkeen he suunnistivat yhdessä Pyynikin näkötornin munkkikahvilaan. Munkkikahvien jälkeen palattiin takaisin keskustaan kivoja maisemareittejä pitkin.

Kirjoittaja: Sanni Lindholm


Fuksi-Emmin kuulumiset

Miksi hait opiskelemaan suomen kieltä?

Oon aina halunnut opiskelemaan Tampereelle, koska Tampere on niin ihana kaupunki. Luova kirjottaminen ja äidinkieli on aina ollut lähellä sydäntä, jonka takia halusin opiskella jotain niihin liittyvää. Kirjallisuus ei kuitenkaan ole oma juttu, vaikka tykkäänkin lukea. Sen takia päädyin hakemaan journalismiin ja suomen kieleen, joista pääsin opiskelemaan suomen kieltä.

Miten orientaatioviikko meni ja mikä oli hauskinta orientaatioviikossa?

Orientaatioviikko oli todella mukava ja informatiivinen. Kaikki tärkein kerrottiin, mutta semmoisella tahdilla, että asiat myös jäi mieleen. Mukavinta oli yhdessä oleminen ja reissu Pyynikille. Orientaatioviikon aikana ohjelmaa oli laidasta laitaan ja varmasti kaikille löytyi mukavaa tekemistä.

Mitä odotat eniten fuksivuodelta?

Eniten odotan kaikkia mielenkiintoisia luentoja, hauskoja tapahtumia ja haalareita. Odotan myös uusiin ihmisiin ja uuteen kaupunkiin tutustumista.

Kiitos Sannille tapahtumareportaasista, ja tervetuloa Kopulaan Emmi sekä kaikki muut Kopulan fuksit! Teillä on edessä huikea vuosi!

ÄÄPULA – Poikkitieteellinen spektaakkeli

Fiilistellään vielä kerran Kopulan menneitä tapahtumia, sillä Iiris on jälleen täällä tapahtumareportaasin kanssa! Tällä kertaa hän kertoo meille ÄÄPULA-tapahtumasta, jonka Kopula järjesti yhdessä logopedian ainejärjestö Äänen kanssa 12.4.2022. Ensi syksynä on luvassa varmasti yhtä hauskoja tapahtumia!

Logopedian ja suomen opiskelijoiden yhteinen odotus päättyy vihdoinkin, sillä Ääpula on täällä tänään! Viikko on kulunut raivokkaasta lumimyräkästä, joka toi valkoisen takatalven Tampereelle, mutta nyt aurinko häikäisee väkijoukkoa, joka laumana odottaa Hämeenkadulla Heidi’s Bier Barin oven edessä kellon lyömistä kuusi. Ja pian kello lyö, ja siniset ja turkoosit haalarit sukeltavat värivaloihin. Seuraamme ääntä (pun intended) ja kiipeämme yläkertaan.

Ääpulan ovat alun perin suunnitelleet edellisen vuoden tapahtumavastaavat, sillä tätä iltaa piti viettää jo viime syksynä. Tapahtuman suosio kuitenkin yllätti järjestäjät, ja tilanpuutteen vuoksi Ääpula siirrettiin seuraavaan kevääseen. Nyt tästä illanvietossa ovat vastuussa uusien hallituksien tapsat, jotka seisovat rivissä karaokekorokkeella ja toivottavat molemmat ainejärjestöt tervetulleiksi Äänen ja Kopulan yhteiseen illanviettoon.

Paikalla on kolmisenkymmentä henkeä, jotka juttelevat, tutustuvat, hakeutuvat pöytiin ja hakevat siinä välissä itselleen juotavaa baaritiskiltä. Vissyä, kokista, olutta… Sekä Äänen että Kopulan tapahtumavastaavat ovat kirjoittaneet vastakkaiselle ainejärjestölle tietovisakysymyksiä omasta alastaan, ja niiden avulla kisaillaan leikkimielisesti joukkueiden tietämyksestä. Voittajat julistetaan, ja he saavat ilmaiset haalarimerkit palkinnoksi. Haalarimerkkejä on tässä tapahtumassa myös myynnissä ihan jokaiselle osallistujalle.

Ilta etenee, kuulumisia vaihdetaan, uusia tuttuja löydetään. Tiskillä on vino pino lautapelejä, joita jotkut hakevat pelatakseen niitä. Musiikki pauhaa, mutta onneksi juhlapaikkamme vieressä on rauhallisempi tila, johon korviaan voi halutessaan mennä lepuuttamaan. Beer pong -pöytäkin houkuttelee pelaajia ympärilleen. Jotkut intoutuvat laulamaan karaokea.

Vähitellen väki vähenee. Työaamut ja muut menot houkuttelevat opiskelijat koteihinsa nukkumaan, vaikka osa jääkin juhlimaan yöhön asti. Kiitos Kopula, kiitos Ääni! Nämä kaksi Tampereen pientä ainejärjestöä ovat yhdessä aivan lyömätön pari.

Kirjoittaja: Iiris Mursunen

Kopula teki historiaa Jyväskylän Osmassa

Kun kevät alkaa olla lopuillaan, on hyvä aika muistella Kopulan historiallisia tekoja, joista yksi on kaksi Osma-voittoa putkeen. 25.–27.3.2022 matkasimme noin 30 kopulalaisen voimin Jyväskylään, jossa Sane ry oli järjestänyt historiateemaisen Osman nimeltä Jo muinaiset osmalaiset.

Perinteisen Osma-aikataulun mukaisesti perjantaina opimme uusia asioita luentojen avulla ja illalla tutustuimme uusiin ihmisiin illanvieton merkeissä. Hyvä alku viikonlopulle ja Osma-fiiliksen nostattamiselle!

Lauantaina oli tietenkin vuorossa turnaus, johon olimme varustautuneet muun muassa kahden epävireisen ukulelen kanssa. Teemanamme oli asiat, joissa Tampere on ollut ensimmäinen, kuten esimerkiksi ensimmäinen kävelevä metsäkone ja ensimmäinen pohjoismaiden sytytetty sähkövalo. Seitsemän rastin verran kiipesimme ylös ja alas Jyväskylän mäkiä. Turnaus kävi treenistä, mutta hauskaa oli!

Illalla oli vuorossa tietenkin sitsit, joissa pääsimme taas laulamaan (ja huutamaan) äänemme käheiksi. Hyvien laulujen ja pitsan lisäksi sitsit kruunasi se, että Kopula julistettiin jo toista kertaa putkeen voittajaksi! Sitsien jatkoilla juhlimme voittoamme samalla tavalla kuin aiempaa voittoamme Joensuussa: myöhään yöhön.

Kopula juhlimassa Osma-voittoaan lavalla.

Sunnuntaina brunssin jälkeen olikin jo kotiinlähdön aika. Hyvillä mielin lähdimme pokaali kainalossa kotiin huipun viikonlopun jälkeen. Osma oli taas kerran fennistin parasta aikaa. Kiitos Sane ry:lle järjestämisestä, ja nähdään syksyllä Tampereella!

Kirjoittaja: Janina Tuuri